Yleisesti: Olen Sami Laaksonen, vuonna 1983 Merimaskussa syntynyt mieshenkilö. Naimisissa, ei lapsia. Lemmikkinä Kupla-kilpikonna. Veli ja vanhemmat. Tamperelaisten mielestä “turkulainen, muuten terve”.
Opiskelu:Takana kolme vuotta tekniikkaa Tampereen Teknillisellä Yliopistolla (TTY). Edessä toivottavasti kolme ja puoli vuotta sosiaalialaa Diakonia-ammattikorkeakoulun ( DIAK) Järvenpään yksikössä. Tuon vaiheen jälkeen taskussa pitäisi olla Sosionomi(AMK) -tutkinto ja pätevyys Kirkon nuorisotyönohjaajaksi.
Vapaa-aika: Tällä hetkellä aika kuluu lähinnä kotona, tietokoneen tai kirjan parissa. Tärkeimpänä harrastuksena airsoft, ja lähinnä erikokoisten tapahtumien järjestäminen. Olen osa KT-VA -tiimiä ja Chairborne -yhdistystä, joka järjestää useita tapahtumia vuodessa. Haaveena olisi joskus aikanaan jatkaa hyvin alkanutta partioharrastusta, joka kuitenkin keskeytyi Tampereelle muuton vuoksi.
Elämän vaiheita:
- Syntynyt 31.10.1983 Merimaskussa
- Kihlautunut 24.6.2004 Pian kanssa
- Vihitty avioliittoon 13.8.2005
- Ala-aste vuosina 1990-1996 Merimaskun ala-asteella
- Yläaste vuosina 1996-1999 Naantalin Maijamäen yläasteella
- Lukio vuosina 1999-2002 Naantalin Lukiossa
- Ylioppilas vuonna 2002, äidinkielen laudatur, yleisarvosana eximia
- Asepalvelus saapumiserässä II/02, Suomenlahden ja Saaristomeren Meripuolustusalueet, reservin alikersantti, rannikkojalkaväkiryhmän johtaja, apukouluttaja sotilaspoliisi-aliupseerikurssilla Gyltössä.
- Lukuvuodet 2003-2006 Tietotekniikan osastolla Tampereen Teknillisellä yliopistolla, opinnot keskeytyneet
- Lukuvuodet 2006-(2009) Sosiaalialan koulutusohjelma - Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, DIAK Järvenpää
Ajatusmaailma:
Katselen maailmaa - ainakin omasta mielestäni - suhteellisen realistisin silmin. Lukio-aikana minut määriteltiin kahden käsiteparin avulla: pessimistinen idealisti sekä pasifistinen militaristi. Jossain määrin maailmankuvaan on vaikuttanut ja vaikuttaa uskopohja, joka nousee perinteisestä suomalaisesta kristillisyydestä. Lähimmäisenrakkauden periaate on vahvimpia vaikuttimia elämässäni. Silmäni ovat kuitenkin auki kritiikille niin kirkkoa kuin sitä lähellä olevia liikkeitäkin kohtaan. Tämän päivän noutopöytä-uskolle en lämpene. Toki maailmaa pitää katsella muualtakin kuin oman (hiekka)laatikon sisällä, mutta tiettyyn ideologiaan pitää sopeutua, eikä pyrkiä sopeuttamaan sitä itseensä.
Sen verran minussa on insinööriäkin, että haluan ymmärtää asioiden taustoja ja erityisesti toiminnan mekanismeja. En pidä asioita tärkeinä asioiden vuoksi, vaan niiden syiden ja vaikutusten takia. Seuraan mielenkiinnolla tekniikan uusia saavutuksia, mutta myös ihmettelen “saavutuksia”.
Laajemmin ajatusmaailmaa avaa (toivottavasti) avautumis-osio.